Mut mä en kanna kaunaa enää

Raskaita aikoi, sitkeitä traumoi,

missä meikäläinen katkerasti kauhoi

Uppos pinnan alle, 

takas ylös henkee haukkoi ja nousi mietintätaukoi

Paljon solmuja ne aukoi

ja mä ymmärsin teot kulkee kera seurauksin

Pahantekijäkin muuttua voi,

katumus iskee ja sisin salamoi

Ne teki mulle väärin niin, niin  niin väärin niin,

mut mä en kanna kaunaa enää

Ne teki mulle väärin niin, niin niin väärin niin,

mut mä en kanna kaunaa enää

Mä katon tulevaisuuteen, 

ihan sama mitä tänään teen

Eilisen aurinko laskenut on länteen

Ne jotka pomotti, kulman takan odotti

Koville se otti, itsetuntoni hajotti

Mietin voisinko mä heitä unohtaa

Ei ollu paikkaa jonne taakan pudottaa

Raivokohtauksii sekä vallankäyttöö,

sateli usein syytöksii ilman näyttöö

Mä en osannuu kyseenalaistaa,

mut pimeäkin valkenee kun valaistaan

Ah. Viikonloppu "relattu" Merikarvia-Siikainen - akselilla. Mukava viikonloppu kerrassaa, ny oltu montaki viikoloppuu samallail, pois kaupungista. Tykkään iha hirmusti olla josai muualla, joko Merskal ja viel enemä Siikasis, se o kuitenki ollu mu koti ja sellane se tulee aina olemaanki. Mul on maailma parhaat vanhemmat, sisarukset ja äitipuoli. Ja mies. Vaik oonki sössiny vähä millo mitäki ja ollu välil iha täys persenaama millo kenelleki, ne o jaksanu mua. Olla mu tukena. Olla mu kans, kuunnellu mua. Kaike paska jälkee ne o jaksanu mua ja ne o jaksanu rakastaa mua, kukin omal tavallaa. Ja mä arvostan sitä todella paljo. ♥

Ainoo miinuspuoli näis viikolopus o se et kiukkuunnun helpommi. Koska mul ei oo nii paljo tekemistä ku viikoilla jolloi saa purettuu mu energiaa koulus touhailemalla. Hassua.. 

Oon kuitenki erittäi tyytyväine mu elämää tälhetkellä, en vaihtais mitää pois ♥